Kirjoitus julkaistu alkuperin Sininauhaliiton verkkosivuilla.
Kuunnellessani päihteitä haitallisesti käyttävien ihmisten läheisiä olen huomannut, että usein päihteiden käytöstä aiheutuvat arjen haasteet aiheuttavat läheisissä huolta pitkään ennen kuin päihteitä haitallisesti käyttävä ihminen itse on käytöstä huolissaan. Samoin läheiset saattavat kantaa huolta pitkään sen jälkeenkin, kun päihderiippuvainen ihminen kokee itse toipuneensa.
Kokemukseni mukaan läheiset altistuvat eri syistä pitkäaikaisesti päihdehaitoille ja elävät jopa kymmeniä vuosia pitkäaikaisen stressin alaisuudessa. On ollut turhauttavaa kuulla, kuinka läheisten kertomuksissa läheisille itselleen tarjottu tuki on lähes poikkeuksetta ollut lyhytaikaista ja vaikeasti saavutettavaa.
Uupumusta ja eristäytymistä vaiko toivoa ja tukea
Kohtaamieni läheisten kertomukset tilanteestaan kertovat erityisen raskaasta kuormituksesta. Usein apua on haettu monelta eri taholta niin päihteitä ongelmallisesti käyttävälle rakkaalle ihmiselle kuin itselle.
”Surullisinta on kuulla niitä kertomuksia, joissa kaikki avun lähteet ovat epäonnistuneet tuen antamisessa ja läheiset elävät jatkuvan voimakkaan kriisin keskellä. ”
Muistelen, kuinka eräs äiti kertoi päihderiippuvaisen poikansa tipahtaneen kaiken avun ulottumattomiin jo nuorella iällä. Poika menetti asunnon, päihderiippuvuuteen annettu tuki oli riittämätöntä, ja lopulta pojan ainoaksi turvaverkoksi jäivät ikääntyneet vanhemmat. Pojan jatkuva kannattelu oli kaventanut vanhempien elämää ja vei paljon voimia.
Olen huomannut, että pitkäaikainen kuormitus tuo mukanaan erityisiä haasteita: läheiset uupuvat, saattavat eristäytyä ja näkevät tulevaisuuden varsin toivottomana. Esimerkiksi THL esittää, että vaikea-asteisissa kroonistuneissa riippuvuuden muodoissa ihminen tarvitsee moniammatillista sekä pitkäaikaista tukea ja kuntoutusta.
Mielestäni sama tarve tulisi tunnistaa päihderiippuvaisten ihmisten läheisten kohdalla: läheiset tulisi huomioida palvelujärjestelmässä nykyistä selkeämmin ja tarjota heille tarpeen mukaan moniammatillista sekä pitkäaikaista tukea.
Olen kohdannut myös heitä, joiden tilanne on rauhallisempi, arki toimivaa ja näin ollen tuen tarve maltillisempi. Jokainen läheinen tulisikin kohdata yksilöllisine tuen tarpeineen.
Kokemukseni mukaan läheiset kuitenkin hakevat tukea usein vasta sitten, kun tilanne on jo varsin kuormittunut. Tärkeää olisikin tunnistaa myös ne läheiset, joilla voimavaroja on vielä runsaasti, jotta tuen piiriin olisi mahdollista hakeutua aikaisemmin ja matalalla kynnyksellä.
Kuinka puhumme päihderiippuvuudesta
Mielestäni rakkaan ihmisen huolta herättävä päihteiden käyttö ja oma tuen tarve olisi helpompi nostaa esiin, jos pystyisimme purkamaan päihderiippuvuuteen liittyviä mielikuvia.
”Merkityksellistä on se, kuinka puhumme päihderiippuvuudesta: vahvistammeko kielteisiä vai osallistavia mielikuvia, kenen ajattelemme olevan oikeutettu tukeen ja mitä odotamme siitä vastineeksi.”
Esimerkiksi pelkoa saattaa herättää, mitä minusta tai itselleni tärkeästä ihmisestä ajatellaan, jos kerron huolta herättävästä päihteiden käytöstä ja mitä kertomisesta seuraa.
Kokemukseni mukaan läheisten huolta lisää usein myös se, että päihderiippuvuuteen sairastunut ihminen ei saa riittävää tukea tai tuki ei ole riittävän pitkäaikaista ja toipumisen oletetaan olevan nopeaa. Tietoa päihderiippuvuudesta tulee lisätä, jotta niin päihderiippuvuuteen sairastuneet kuin heidän läheisensä saisivat oikea-aikaista ja riittävää tukea riittävän pitkään.
Kun tilanne kärjistyy aina uudelleen ja uudelleen
Olen huomannut, että usein läheisten kertomuksissa käy ilmi päihderiippuvuudelle tyypillinen hyvien ja huonojen aikojen vaihtelu. Pitkäaikaisen tuen lisäksi läheiset tarvitsevat niitä ihmisiä, jotka ovat helposti saavutettavissa ja valmiita auttamaan aina tilanteen kärjistyessä uudelleen. Kymmeniäkin vuosia toisen ihmisen haitalliselle päihteiden käytölle altistunut ihminen tarvitsee eri aikoina erityyppistä tukea.
Mielestäni on varsin perusteltua, että läheisille olisi palvelujärjestelmässä oma selkeästi määritelty paikkansa, jonka ansiosta olisi helppo tietää, minne mennä ja mihin ottaa yhteyttä, on avun tarve sitten pieni tai päässyt kasvamaan jo varsin suureksi. Tämä tarve tulee selkeästi huomioida myös tällä hetkellä uudistettavana olevassa päihdelaissa.
