Päihderiippuvuutta voidaan kuvata tunne-elämän sairautena. Sairaus vaikuttaa ihmissuhteisiin ja vuorovaikutukseen monin tavoin.
Päihteet saavat ihmiselle aikaan hyvän olon, sillä ne aktivoivat aivojen mielihyväkeskusta. Esimerkiksi saadessaan pienen määrän alkoholia ihminen rentoutuu ja tulee hyväntuuliseksi. Kun alkoholia ongelmallisesti käyttävä ihminen ottaa päivän ensimmäisen juoman, ilmapiiri voi aluksi olla leppoisa.
”Ilman alkoholia entinen puolisoni oli hyvä ja hieno ihminen. Alkoholi muuttaa kuitenkin ihmisen persoonallisuuden niin pahoin, ettei kenelläkään siinä lähellä ole hyvä olla. Elämä alkoholistin kanssa tuo paljon surua, murhetta, väsymystä, vihaa ja taloudellista epävakautta.”
Huumeet taas vaikuttavat ihmiseen eri tavoin: esimerkiksi kannabis rentouttaa ja amfetamiini antaa lisää energiaa. Riippuen käytetystä päihteestä, henkilö voi vaikuttaa hidastuneelta, ylienergiseltä, yli-itsevarmalta tai jopa mahtailevalta.
”Tuntuu tosi pahalta, kun veli pyytää rahaa ja suuttuu kun en anna sitä. Miksi huumeet saavat ihmisen käyttäytymään noin?”
Päihteet sotkevat aivojen kontrollijärjestelmän. Kun käyttö jatkuu, päihteitä käyttävä henkilö voi muuttua riidanhaluiseksi. Hän ei enää huomioi muita ihmisiä ja voi käyttäytyä jopa väkivaltaisesti.
Käytön alkaessa ilmapiiri käyttäjän ympärillä voi olla hyvä, mutta pikkuhiljaa läheisten huoli alkaa kasvaa. Aavistus kiristyvästä ilmapiiristä tai käyttäjän epätavallisen energinen käytös voivat tuntua kuluttavilta. Läheisen suhde päihteitä käyttävän henkilön kanssa voikin olla hyvin ristiriitainen.
Päihderiippuvuudessa usein sairauden tunto puuttuu. Siksi riippuvainen saattaa suuttua tai vähätellä asiaa, jos läheinen ottaa huolensa puheeksi.
Kun päihteidenkäyttö jatkuu ja tilanne vaikeutuu, myös päihteitä käyttävän henkilön käytös muuttuu. Hänestä voi tulla arvaamaton tai tavoitehakuinen.
Tavoitehakuisuus voi näkyä esimerkiksi yllättävänä ystävällisyytenä juuri silloin, kun päihteidenkäyttäjä haluaa läheiseltä jotain, kuten rahaa päihteiden ostamiseen. Jos läheinen ei anna rahaa, voi käyttäjä muuttua vihaiseksi ja syytteleväksi.
Päihderiippuvainen henkilö voi hyvitellä käyttöään etukäteen. Hän saattaa tehdä mukavia asioita juuri ennen päihteiden, kuten alkoholin käytön aloittamista. Hyvittelyn tavoitteena on oikeuttaa päihteidenkäyttö.
Päihderiippuvainen ihminen ajattelee usein, että hän voi hallita päihteiden käyttöään ja lopettaa sen itsenäisesti. Ihminen voi aidosti uskoa lupauksiinsa ja tilanteen muuttumiseen. Sairaus on kuitenkin vaikea ja harva voi toipua itsenäisesti.
Päihderiippuvainen ihminen voi myös hakea oikeutusta käytölleen aloittamalla riitoja. Parisuhteessa oleva käyttäjä voi esimerkiksi syyttää puolisoaan nalkuttamisesta, jonka vuoksi hänen on otettava päihdettä kurjaan oloonsa.
”Kun isäni lopetti juomisen, luulin, että kaikki muuttuisi hyväksi. Miksi hän on yhä vihainen ja arvaamaton?”
Ongelmia ja ristiriitoja voi nousta esiin myös silloin, kun päihderiippuvainen ihminen pyrkii lopettamaan käytön. Vastoin läheisen odotuksia ilmapiiri voikin muuttua kitkeräksi, kun riippuvainen henkilö yrittää yksinään taistella päihteisiin syntynyttä pakottavaa tarvetta vastaan.
Ilmiötä saatetaan kutsua myös nimityksellä ”kuivahumala”. Siinä juomisen huonot puolet, kuten ärtyisyys, ovat pinnalla, vaikka itse päihdettä ei olisikaan enää käytetty. Päihdesairaus vaikuttaa siis ihmisen tunne-elämään ja käytökseen, vaikka tämä ei olisikaan päihtynyt.
Riippuvaisen ihmisen tarve saada päihdettä voi näkyä mykkäkouluna, loukkaavina sanoina tai tekoina sekä muiden syyttelynä. Läheisen on usein vaikea tunnistaa päihderiippuvaisen käytökseen vaikuttavia motiiveja. Tilanne hämmentää ja turhauttaa läheistä, ja voi nostaa pintaan myös vihan ja suuttumuksen tunteita.
”Poikaystäväni juo, enkä uskalla kertoa tilanteesta kenellekään, koska pelkään hänen suuttuvan”
Päihteiden ongelmallista käyttöä salailevat usein niin itse käyttäjä kuin läheisetkin.
Päihderiippuvainen ihminen salailee käyttöään koko perheeltä, ystäviltä ja sukulaisilta. Hän saattaa esimerkiksi piilotella alkoholijuomia. Ongelman kätkemiseen osallistuvat läheiset voivat keksiä selityksiä päihderiippuvaisen poikkeavaan käytökseen hänen puolestaan.
Salailu kuormittaa läheisen ihmissuhteita, vähentää suhteisiin liittyvää sitoutumista ja läheisyyttä sekä vie pohjaa luottamusta vaativalta avoimelta keskustelulta.
Läheiset saattavat pelätä, että päihteidenkäytöstä kertominen saa käyttäjän suuttumaan. Asian puheeksi ottaminen voi olla vaikeaa myös päihteidenkäyttäjän kanssa. Läheisen ja käyttäjän väliseen suhteeseen on voinut syntyä salailun kulttuuri, jossa päihteidenkäytöstä puhuminen on sanattoman sopimuksen mukaan kiellettyä.
Moni läheinen salaa tilannetta myös kunnioituksesta päihderiippuvaista kohtaan. Toisen sairautta ja haasteita ei haluta tuoda ilmi, jotta se vaikuttaisi hänen tulevaisuuteensa ja muihin ihmissuhteisiinsa. Tämä huoli on ymmärrettävä, mutta usein salailu verotta läheisen hyvinvointia ja hankaloittaa arkea.
”Kasvoin alkoholistiperheessä. Voiko taustani vaikuttaa siihen, että tunnen usein olevani väsynyt ja ärtyinen?”
Tärkeän ihmisen päihteidenkäyttö kuormittaa läheistä monin tavoin. Läheinen voi tuntea epämääräistä aloitekyvyttömyyttä tai väsymystä, jonka syytä voi olla vaikea tunnistaa.
Joskus päihteidenkäytön vaikutukset näkyvät läheisen elämässä vuosienkin päästä. Lapsuudessa koettu läheisen ihmisen, kuten vanhemman, ongelmallinen päihteidenkäyttö voi myöhemmin aikuisuudessa näkyä selittämättöminä stressin ja ärtymyksenä tunteina. Jatkuva selittämätön stressi ja väsymys voivat puolestaan aiheuttaa läheisen omiin ihmissuhteisiin ylimääräistä kireyttä.
Päihteiden hankkiminen vie paljon rahaa, mikä usein näkyy myös päihteidenkäyttäjän läheisten arjessa. Perheen taloudellinen tilanne voi heikentyä merkittävästi päihteitä ongelmallisesti käyttävän perheenjäsenen vuoksi. Perheen taloudellisen tilanteen kiristyessä läheiset luopuvatkin usein itselleen tärkeistä asioista.
”Emme enää uskalla käydä kylässä mieheni alkoholiongelman takia. Onko tämä eristäytyminen normaalia?”
Päihteiden kaapatessa yhä vahvemman otteen käyttäjästä hänen arjenhallintansa heikkenee.
Päihderiippuvainen ihminen järjestää koko elämänsä siten, että päihteiden käyttö on mahdollista. Usein läheiset joutuvat joustamaan tämän tavoitteen edessä ja ihmissuhde kietoutuu päihteitä käyttävän henkilön ja tämän tarpeiden ympärille.
”Äiti tissutteli kunnes tuli humalaan. Humalassa hän oli epäjohdonmukainen, ailahteleva ja impulsiivinen. Kilttinä tyttönä koetin pysyä näkymättömänä ja miellyttää häntä. Vuosien varrella suhteemme tulehtui ja päädyimme tilanteeseen, jossa riitelimme päivittäin.”
Päihderiippuvaisen läheisten elämä leimaavat usein jatkuva huoli ja epävarmuus. Toistuvat riidat, päihderiippuvaisen epämiellyttävä käytös, avoin päihteidenkäyttö sekä rikokset ja niistä seuraava häpeän tunne saattavat johtaa siihen, että läheinen alkaa vähitellen eristäytyä kotiinsa. Läheisen on vaikeaa kutsua vieraita kylään, sillä päihteidenkäyttäjän käytökseen ei voi luottaa. Muille läheisen elämässä oleville tärkeille ihmisille tämä voi näyttäytyä siten, että tapaamiset peruuntuvat viime hetkellä esimerkiksi sairastumisen tai yllättäen nousseen syyn vuoksi.
Päihteidenkäytön lisääntyessä riippuvaisen ihmisen käytös voi muuttua niin arvaamattomaksi, että yhteisten lomien viettäminen on hankalaa, eikä sukulaisten ystävien luona enää kehdata vierailla. Lisääntyvät talousongelmat voivat myös ajaa läheiset eristäytymään kodin seinien sisälle.
”Olen suunnitellut mielessäni huumeriippuvaisen tyttäreni hautajaisia. Olenko kamala ihminen?”
Läheisessä tavallisen arjen katoaminen herättää surua. Joskus uupumuksen hetkellä läheinen voi jopa toivoa päihderiippuvaisen kuolemaa. Läheinen voi kokea myös ennakoivaa surua ja suunnitella mielessään käyttäjän hautajaisia.
Kriisien ja pettymysten täyteisestä elämästä huolimatta läheiset tuntevat usein syvää kiintymystä päihteitä ongelmallisesti käyttävään henkilöön. Esimerkiksi päihderiippuvaisen lapsen vanhempi, sisar tai ystävä voivat edelleen tuntea rakkautta riippuvaista kohtaan ja jaksaa päivästä toiseen toivoa tämän raitistumista. Huolen ja sairauden lisäksi ihmissuhteeseen kuuluu usein pieniä hyviä hetkiä: Huumeita käyttävän lapsen kanssa voi käydä jäätelöllä ilman riitaa tai alkoholisoitunut isovanhempi käy selvinpäin tervehtimässä lapsenlapsiaan. Hyvät hetket voivat kannatella ja lisätä toivoa.
Hyvien hetkien vaaliminen ja toisaalta etäisyyden ottaminen riippuvaiseen tukevat läheisen hyvinvointia. Joskus yhteydenpito voi olla niin kuormittavaa ja riippuvaisen käytös väkivaltaista, että läheisen oma hyvinvointi vaatii yhteydenpidon katkaisemista.
Lähteet:
Pennanen, Silja (2021). Fenomenologis-hermeneuttinen tutkimus päihderiippuvuuden vaikutuksista läheisiin. Läheisten kokemukset itsestään ja elämäntilanteestaan. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. A-klinikkasäätiö, Tietopuu.
Häkkinen, Emma (2021). ”Paljon on kaikkee tukea saatavilla, mut se on aika sirpaleista”. Päihderiippuvaisten henkilöiden puolisoiden sosiaalisen tuen tarve sekä kokemukset sosiaalisen tuen hakemisesta ja saamisesta. Maisterintutkielma. Helsingin yliopisto.