Kotona tapahtuvasta ongelmallisesta päihteidenkäytöstä voi olla vaikea puhua. Siksi on tärkeää, että ammattilainen ottaa aiheen puheeksi vastaanotolla.
Monissa terveydenhuollon asiakaskohtaamisissa käytettävä aika on hyvin rajallinen. Tällöin arkaluonteisia aiheita välttämättä pysty ottamaan puheeksi vähitellen aiheeseen johdatellen ja luottamusta rakentaen. Aikapaine voi aiheuttaa tunteen, että joistakin aiheista on vaikea kysyä asiakkaalta. Oikeiden sanojen löytäminen voi tuntua hankalalta, kun pitäisi kysyä perheessä tai muussa läheissuhteessa esiintyvästä päihteidenkäytöstä.
Vaikka puheeksiotto jännittää ja oikealta tuntuvia sanoja voi olla vaikea löytää, se on silti tärkeää. Puheeksiottoa voi helpottaa tieto siitä, että usein läheinen haluaa ensisijaisesti tulla kuulluksi. Tärkeintä puheeksiotossa on osoittaa, että uskoo sitä, mitä läheinen elämästään kertoo.
Kohtaa läheinen hyväksyvästi
Moni läheinen pelkää tulevansa paheksutuksi, ja siksi arvostava kohtaaminen on tärkeää. Päihderiippuvuus tai runsas päihteidenkäyttö on arka aihe, joka saa läheiset usein tuntemaan häpeää ja syyllisyyttä.
”Vuosia taistelin irti päästämisen kanssa. Nämä vuodet olivat todella vaikeita ja henkisesti raskaita. Tilanteen aiheuttama häpeä oli valtava ja koin, etten voi kertoa kenellekään elämästämme.”
Läheinen voi pohtia, millaiselta ihmiseltä vaikuttaa muiden silmissä tai pelätä, että tulee itsekin epäillyksi päihteiden ongelmakäytöstä. Ammatillisessa kohtaamisessa kielteiseksi koettujen tunteiden kohtaaminen ja salliminen on tärkeää.
On tavallista, että läheiset ”tsemppaavat” ja ohittavat omat tunteensa ja tarpeensa laittaen päihderiippuvaisen etusijalle. Läheinen voikin olla huolissaan, että toimii väärin päihderiippuvaista ihmistä kohtaan kertoessaan tilanteesta. Sen vuoksi läheisen on voitava luottaa ammattilaiseen. On ensiarvoisen tärkeää, että läheinen on kohtaamisessa hyväksytty kaikkine ajatuksineen, tunteineen ja tarpeineen.
Puheeksiotto osoittaa välittämistä
Puheeksiottamisessa voi olla hyödyllistä välttää kysymyksiä, joihin voi vastata yksinkertaisesti kyllä tai ei. Kysymykset, jotka antavat enemmän tilaa vastaukselle, ovat usein toimivampia.
Selvää on, että kaikilla päänsärkyä, vatsakipuja tai muita oireita omaavilla ihmisillä ei ole stressiperäisiä oireita. Kysyminen ei kuitenkaan siinäkään tapauksessa ole huono toimintamalli, vaan osoittaa välittämistä. Tämän voi kertoa asiakkaalle puheeksioton yhteydessä. Asiakkaalta voi esimerkiksi kysyä, onko elämässä tällä hetkellä jotain, joka aiheuttaa huolta tai josta haluaisi saada enemmän tietoa. Asiakkalle voi myös mainita, että kysyy asiaa sen vuoksi, että on tavallista, että kuormittavat ihmissuhteet vaikuttavat monien hyvinvointiin ja jaksamiseen.
”Aikuisiällä olen ihmetellyt, miksei kukaan sukulaisistamme puuttunut tilanteeseen tai auttanut. Isä kehuskeli juoneensa 20 000 markan edestä kuukauden aikana samaan aikaan kun minä hain lähikaupasta velaksi näkkileipää. Olisimme tarvinneet lastensuojelun apua ja toimeentulotukea.”
Huoli lasten hyvinvoinnista
Hoitamaton päihderiippuvuus perheessä vaarantaa lasten hyvinvoinnin. Ammattilaiset joutuvatkin ajoittain tilanteeseen, jossa herää huoli perheen lasten hyvinvoinnista. Useimmiten myös perheen aikuiset tiedostavat ja ymmärtävät tilanteen haitallisuuden lapsille. Kun perheessä on ongelmallisesti päihteitä käyttävä henkilö, asiasta voi hankalaa kertoa, koska vanhemmat voivat pelätä lastensuojelua ja lasten huostaanottoa. Lastensuojelun tukitoimien tehtävä on kuitenkin tukea lapsen ja perheen hyvinvointia ja varmistaa lapsen turvallinen kasvu ja kehitys.
Ammattilaisella on ilmoitusvelvollisuus tilanteissa, joissa huoli lapsen hyvinvoinnista herää. Tämä tarkoittaa ilmoitusta alueen lastensuojeluun lastensuojelutarpeen selvittämistä varten. Esimerkiksi päihdeongelma, mielenterveyden haasteet, perheväkivalta ja kaikenlainen lapsen tarpeiden ohittaminen ovat syitä ottaa yhteyttä lastensuojeluun. Ideaalitilanteessa ilmoitus tehdään yhdessä vanhemman kanssa. Vanhemmalle on hyvä kertoa, millaista tukea ja apua lastensuojelusta on saatavilla.
Yksi hyvä tapa ilmaista asia, on kertoa olevansa huolissaan vastaanotolla olevan ja perheen lasten hyvinvoinnista. Asiakkaalle voi kertoa, että aikaisin saatu apu ehkäisee usein ongelmien syvenemistä ja päihdesairauden seurauksia lapsen kehitykselle. Asiakkaalle voi sanoittaa, että hyvää vanhemmuutta on ottaa apua vastaan.
Vastaanotolla olevalle on tärkeää puhua myös haitallisen päihteidenkäytön vaikutuksista lapsen turvalliselle arjelle ja kehitykselle. On tärkeää painottaa, että apua on saatavilla koko perheelle. Päihderiippuvuuden avaaminen sairauden näkökulmasta on keskeistä ja voi madaltaa kynnystä ottaa vastaan apua.
Ammattilainen voi muotoilla asiansa siten, että huolena on vanhempien jaksaminen ja koko perheen hyvinvointi. Ammattilainen voi myös ottaa yhteyttä lastenneuvolaan tai kouluterveydenhuoltoon, ja kertoa olevansa huolissaan vanhempien jaksamisesta tai tuen tarpeesta. Tällainen verkostotyö ei kuitenkaan poissulje lastensuojeluilmoitusvelvollisuutta vaan ilmoitus on tehtävä aina, kun lapsen hyvinvoinnista ja turvallisuudesta herää huoli.
Jos ilmoituksen tekeminen yhteistyössä asiakkaan kanssa ei ole mahdollista, on kuitenkin tärkeää kertoa asiasta asiakkaalle. Lastensuojelua voi myös konsultoida matalalla kynnyksellä ja pyytää heidän näkemystään tilanteesta.
Ohjaus muihin palveluihin
Hyvään puheeksiottoon ja ammatilliseen kohtaamiseen kuuluu muihin palveluihin ohjaaminen. Ohjaus on tärkeää tehdä suunnitelmallisesti ja harkiten, jotta läheinen ei koe tulevansa pompotelluksi palvelusta toiseen. Palveluohjausta varten on hyvä selvittää oman kunnan palvelupolut. Esimerkiksi kunnan mielenterveyspalvelut kuuluvat myös päihderiippuvaisten läheisille.
Jos kunta ei tarjoa läheisille sopivia palveluita, tukea voi löytyä eri järjestöjen pitämistä läheisryhmistä. Läheisille tarkoitettuja tukipalveluita on myös saatavilla verkossa.
Lue täältä läheisille suunnatuista palveluista