Ammattilaiset kohtaavat päihderiippuvaisten läheisiä yleensä siinä vaiheessa, kun nämä hakeutuvat palveluiden piiriin joko omien oireidensa vuoksi tai lähtevät hakemaan apua päihderiippuvuuteen sairastuneelle.
Päihderiippuvaisen läheinen voi hakeutua sosiaali- tai terveydenhuollon palveluihin saadakseen apua somaattisiin tai stressiperäisiin oireisiin. Läheinen voi hakea apua myös jonkin vakavan kriisin tai tapahtuman seurauksena.
Usein läheisen ensimmäinen yhteys syntyy kuitenkin silloin, kun hän hakee apua päihderiippuvuuteen sairastuneelle perheenjäsenelle, sukulaiselle tai ystävälle. Itselleen läheiset hakevat apua yleensä paljon myöhemmin, kun suhde riippuvaiseen on pahasti kriisiytynyt ja oma jaksaminen heikentynyt merkittävästi.
Ammattilaisen on hyvä rohkaista vastaanotolle tulevaa kertomaan päihteidenkäytöstä lähipiirissään. Päihderiippuvaisten läheisille voi myös esitellä itsehoidon menetelmiä.
Lue täältä päihteidenkäytön puheeksiotosta
”Päihteet tuovat elämään mukanaan suuren vihan ja katkeruuden. Joka päivä tunnen menettämisen pelkoa. Jokaisena päivänä on kuolemanpelko läsnä. Ja niin kauan kuin läheinen käyttää päihteitä, ei pelko tule poistumaan. Pelon vuoksi myös päihteidenkäyttäjän läheiset tarvitsevat tukea.”
Lain turvaama oikeus tukeen
Lain mukaan päihderiippuvaisten läheisillä on oikeus saada omalta kunnalta tukea haasteelliseen elämäntilanteeseen. Jos palvelussa, jonne päihderiippuvaisen läheinen hakeutuu, ei voida tukea läheistä, olisi hyvä, että läheinen ohjataan muiden hänelle soveltuvien palveluiden piiriin.
Läheisille kuuluvat samat palvelut kuin muille kuntalaisille, joiden elämäntilanne on heikentynyt kriisin, kuten esimerkiksi sairauden, läheisen sairauden tai muun haavoittavan kokemuksen myötä. Lisäksi seurakunta ja useat järjestöt tarjoavat päihderiippuvaisten läheisille tukea.
Lue täältä läheisille suunnatuista palveluista
Läheiset toivovat tietoa ja ymmärrystä
Palveluita hakevien läheisten mielessä voivat kummitella aiemmat huonot kokemukset palveluista. Läheisen kokemusta huonosta palvelusta ei tule vähätellä. Hyvä kokemus taas rauhoittaa läheistä ja kasvattaa luottamusta ja halua hakeutua palveluihin jatkossakin.
Usein tukea hakeva ihminen haluaa ensisijaisesti tulla kuulluksi ja jonkun uskovan siihen, mitä hän kertoo. Läheiset toivovatkin ammattilaisilta tasa-arvoista kohtaamista, ymmärrystä, luottamuksellisuutta sekä tietoa päihderiippuvuudesta, päihdepalveluista ja läheisille kohdistetuista palveluista.
Päihderiippuvaisen läheistä kannattaa rohkaista pitämään huolta itsestään. Läheistä voi kannustaa hakeutumaan palveluiden, kuten vertaistuen, piiriin. Lisäksi on hyvä muistuttaa tekemään asioita, jotka palauttavat stressistä, kuten jatkamaan harrastuksia.
”Suuri apu ovat myös ystävät ja ymmärtäväiset läheiset. Itseäni ovat auttaneet parhaiten kumppani ja läheiset ystävät, sekä vertaistukiryhmä, joka on tarkoitettu päihteidenkäyttäjien läheisille.”
Syyllisyyden ja häpeän hälventäminen on tärkeää
Päihteiden käyttöä pidetään usein luonteen heikkoutena ja päihderiippuvaisen ajatellaan olevan yksin vastuussa riippuvuutensa synnystä tai siitä toipumisesta. Usein myös ajatellaan, että päihteiden käytön taustalla on vaurioituneita ihmissuhteita, kuten lapsuudessa tapahtunutta kaltoinkohtelua. Päihteiden ongelmalliselle käytölle on kuitenkin monia eri syitä.
Kun päihderiippuvaisen läheinen hakeutuu palvelujen piiriin, päihderiippuvuuden taustalla olevia syitä ei tarvitse lähteä selvittämään. Sen sijaan tärkeää on lievittää läheisen tuntemaa syyllisyyttä.
Päihdesairauteen kuuluu, että päihderiippuvainen ja hänen läheisensä tuntevat eri asteisesti syyllisyyttä ja häpeää. Häpeän ja syyllisyyden tunteet voivat olla este avun hakemiselle ja vastaanottamiselle, jonka vuoksi niiden lievittäminen on niin tärkeää.
Lue lisää päihderiippuvuudesta
Kohtaa läheinen arvostavasti
Ammatillisessa kohtaamisessa on hyvä muistaa, että päihderiippuvainen perheenjäsen tai ystävä on aina läheisilleen rakas. Päihderiippuvuuteen liittyvät kielteiset tunteet, kuten häpeä ja syyllisyys, tekevät myös aiheesta arkaluontoisen.
Päihderiippuvuus on edelleen yhteiskunnassamme tabu, kielletty puheenaihe. Sen vuoksi tilanteesta keskusteleminen vaatii herkkyyttä. Silloinkin, kun läheinen itse puhuu päihderiippuvaisesta kielteiseen sävyyn, tarvitaan lempeää ymmärrystä. Kielteinen sävy kertoo läheisen kuormittumisesta.
On tärkeää puhua läheiselle rakkaasta päihderiippuvaisesta ihmisestä neutraalisti ja arvostavasti, vaikka olisi juuri kuullut ikäviä asioita hänen toiminnastaan ja käytöksestään. Läheistä kohtaan kannattaa kuitenkin osoittaa luottamusta, ja ilmaista hänelle, että uskoo hänen kertomukseensa. Läheiselle on tärkeää, että ammattilainen kohtaa hänet arvostavasti kuunnellen.
Läheiset pelot
Päihderiippuvaisen läheinen voi myös vähätellä omaa tilannettaan. Läheisenä olemiseen liittyy usein pelkoa herättäviä asioita ja tunteita: läheinen voi pelätä, ettei hän saa apua tai kohtaaminen ammattilaisen kanssa on kielteinen. Läheinen voi myös pelätä päihderiippuvaisen reaktiota siihen, että päihteiden käytöstä kerrotaan ulkopuoliselle.
Joskus läheissuhteeseen, jossa on päihderiippuvuutta, liittyy myös väkivaltaa. Läheinen voi myös pelätä lisäävänsä omilla puheillaan päihderiippuvaiseen kohdistuvaa kielteistä leimaa.
Läheiset ovat kertoneet heille merkitsevän paljon, että ammattilaiset puhuvat päihderiippuvaisista arvostavaan sävyyn. Kun keskustelun sävy on ymmärtävä ja hyväksyvä, myös läheisen on helpompi kertoa omasta tilanteestaan.
Lue lisää läheiseen kohdistuvasta väkivallasta
Materiaalia läheisten kohtaamisen tueksi
Palaset-malli – valmis runko huumeita käyttävien nuorten läheisten kohtaamiseen
Palaset-malli tukee sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia huumeita käyttävien nuorten läheisten kohtaamisessa. Mallia voi hyödyntää joustavasti omassa työskentelyssä huumeidenkäytön aiheuttaman kriisin kokeneiden läheisten kanssa.
Tutustu Palaset-malliin ja katso maksuttomat koulutukset täältä: palasistaeteenpain.fi
Itseapuopas huumeita käyttävien nuorten läheisille
Itseapuopas on tehty huumeita käyttävän nuoren läheisille. Oppaasta voi olla hyötyä myös silloin, kun muulla läheisellä on haitallista päihteiden käyttöä. Läheinen voi olla kuka tahansa, johon nuoren päihteiden käyttö vaikuttaa.
Toim. Tiina Haajanen, Anu Kivistö, Outi Partti, Sanna Tanskanen
Sininauhaliitto ja Irti Huumeista ry, 2021
Lue Itseapuopasta täällä tai tilaa painettu versio Sininauhaliiton sivuilta.
Jaettu suru – Kevyempi kantaa: Opas päihdesensitiivistä surua kohtaavalle
Miten kohdata päihdekuolemassa läheisensä menettänyt ihminen? Millaista on päihdesensitiivinen suru ja miten sen voi huomioida sururyhmiä järjestettäessä? Jaettu suru – kevyempi kantaa on opas kaikille työssään päihdekuoleman surua kohtaaville. Opas avaa päihdesensitiivistä surua ja antaa käytännön ohjeita päihdesensitiivisen sururyhmän järjestämiseen.
Toim. Katariina Hänninen, Markus Kopperoinen, Marja-Liisa Laapio, Virpi Liirus-Mäkelä ja Eeva Nurminen
Sininauhaliitto 2020
Lue kirjan verkkoversiota tai tilaa opas itsellesi Sininauhaliiton sivuilta.
Lisää aiheesta:
Jurvansuu, Sari & Heli Ringbom (2020). Mielenterveys- ja päihdeomaisten saama sosiaalinen tuki ja sen yhteydet mielen hyvinvointiin. Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 1/2020 A-klinikkasäätiö, Helsinki.
Ólafsdóttir, Jóna (2020): Addiction within families: The impact of substance use disorder on the family system. Väitöskirja. Lapin yliopisto.
Häkkinen, Emma (2021). ”Paljon on kaikkee tukea saatavilla, mut se on aika sirpaleista”. Päihderiippuvaisten henkilöiden puolisoiden sosiaalisen tuen tarve sekä kokemukset sosiaalisen tuen hakemisesta ja saamisesta. Maisterintutkielma. Helsingin yliopisto.
Nokela, Matti (2020). Seireenien kutsu. Riippuvuudet ja niistä irtautuminen. Basam Books.
Huolestuttaako läheisen päihteiden käyttö?
Sininauhaliiton Kuivin jaloin -toiminnan ja EHYT ry:n yhdessä tuottama esite heille, jotka pohtivat, onko tärkeän ihmisen päihteiden käyttö ongelmallista.
